 |
SYNKKÄÄ LUNASTUSTA
Mielenterveysongelmien sivuuttaminen ei ole pelkästään surullista. Se ei ole vain tunneasia,
vaikka tunteiden merkitystä ei ole syytä vähätellä. Ihmisten jättäminen ilman asianmukaista
hoitoa on ihmisoikeusloukkaus. Jokaisella ihmisellä on oikeus tarvitsemaansa terveydenhuoltoon.
Lue lisää
ELÄIN EI OLE KONE
Maalla asuneet kertovat usein, miltä tuntui, kun isä teurasti perheen possun.
Tai lampaan, kanan tai lehmän. Ne ovat surullisia kertomuksia, joiden opetus on:
"No, se oli kuitenkin vain eläin." Voi olla, että eläimen tappamisen katseleminen
on kasvattava kokemus, joka näytti elämän pysymättömyyden.
Harhaluulot elämästä katosivat kertaheitolla. Oli pakko kovettua.
Lue lisää
VALTIO JA KIRKKO ERILLEEN
Luterilainen ja ortodoksinen kirkko nauttivat Suomessa valtiollisesta erityisasemasta.
Ne saavat kerätä varoja suoraan verottamalla. Keskustelu tämän yhteyden purkamisesta on
mielenkiintoista. Sekä puolustajat että vastustajat käyttävät välillä kovin kiihkeitä argumentteja,
jotka eivät välttämättä ollenkaan perustu tosiasioihin. Välillä keskustelun seuraaminen on suorastaan
huvittavaa, kun se muuttuu henkilökohtaiseksi uskontunnustukseksi. Suurin osa siitä keskustelusta,
johon minä olen törmännyt, on kuitenkin ollut ihan asiallista.
Lue lisää
|
|
|  |
|
SYRJINTÄ ON RIKOS
Perustuslaissa todetaan selvästi, että syrjintä on rikos. Ketään ei saa syrjiä uskonnon, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen, etnisen taustan tai muun henkilöön liittyvän syyn perustella. Vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki korosti samaa periaatetta. Syrjityksi tulleella olisi laki puolellaan, mutta yllättävän harvoin kukaan vaatii hyvitystä lakiteitse.
On olemassa kahdenlaista syrjintää: välillistä ja välitöntä. Välitön syrjintä on helppo havaita. Se on esimerkiksi sitä, ettei pääse opaskoiran kanssa ravintolaan tai että saa eri palkkaa kuin toinen samaa työtä tekevä sukupuolensa takia. Välitönkin syrjintä yritetään selittää piiloon. Sanotaan esimerkiksi, että opaskoiran tuominen ravintolaan voi häiritä muita asiakkaita. Palkkasyrjinnässä työnantaja ehkä uhkaa potkuilla, jos syrjitty uhkaa viedä asian eteenpäin.
Muun muassa Englannissa syrjintäoikeudenkäynnit ovat melko yleisiä. Järjestelmässä, joka perustuu oikeussyytteisiin, on tietysti se huono puoli, että ne, jotka eivät taloudellisista tai muista syistä kykene käynnistämään oikeusprosessia, eivät saa oikeuttakaan. Niiden hyvä puoli on, että ne pitävät ravintolat, työnantajat ja muut mahdolliset syrjijät varuillaan. Suurten korvausten uhka on omiaan lain mielessä.
Syrjinnän kohteeksi joutuneen ihmisen kannalta oikeusprosessin mahdollisuus tarkoittaa mahdollisuutta toimia. Laittomuuksiin ei tarvitse alistua, vaan tekijän voi saada vastuuseen. Se ei tietenkään pelasta pieleen mennyttä hetkeä, mutta sillä on merkitystä tulevaisuuden kannalta. On hyvä tietää, ettei ihmistä voi kohdella miten sattuu.
Miksi Suomessa käydään harvoin oikeutta syrjinnästä? Tähän mennessä eniten syrjintäoikeudenkäyntejä on käyty niistä tapauksista, joissa henkilön pääsy ravintolaan on estetty romaniasun takia. Suurin osa syrjintätapauksista on päätynyt langettavaan tuomioon eli korvauksiin ja käytännön muutokseen. Ehkä yksi syy suomalaisten heikkoon haastamisintoon on se vaatimattomuus, josta muun muassa Matti Wuori puhui. Ajatellaan, ettei yksittäisellä ihmisellä ole niin väliä. Tai ei haluta syyttää ketään, koska hyväähän kaikki tarkoittavat. Minun on vaikea sanoa, mikä on kaikkein perimmäisin syy vai onko ehkä monta syytä.
Syrjintää on katsottava yleisemmältä kannalta. Vaikka itse ei sillä sekunnilla kuole siihen, että saa satasen vähemmän palkkaa kuin työkaveri tai että menisikin naapuriravintolaan, syrjintä jatkuu. Syrjinnän hyväksyminen on väärän toiminnan vahvistamista. Syrjivä osapuoli alkaa ajatella: "Näinhän se on aina ollut, eikä kukaan ole valittanut, joten tämä on ihan ok." Oikeusjuttu ei ole hyökkäys yksittäistä liikkeenharjoittajaa, pomoa, koulua, kaupunkia tai muuta sellaista vastaan, vaan se on yhteiskunnallien teko. Se osoittaa koko yhteiskunnalle, että syrjintä on vakava asia, jota voidaan puida oikeudessa. Yksittäiset tuomiot voivat muuttaa maailmaa.
www.finlex.fi
www.seis.fi
www.kynnys.fi
Anna-Maria Urhonen 2007
|
|
|
KANSAN TAHTO
Suomalaiset arvostavat ennen kaikkea sosiaaliturvaa. Selvä enemmistö on sitä mieltä,
että niin sanottujen yhteiskunnan heikoimpien palvelut pitäisi turvata.
Veroja maksetaan mieluusti, koska niillä saadaan ilmaista terveydenhuoltoa,
koulutusta ja niin edelleen. Hyvinvointivaltiota puolustetaan sodankatkuisilla kielikuvilla,
sen säilyminen on puolueiden kärkiteemoja jokaisissa vaaleissa.
Lue lisää
DEMOKRATIAN PERUSTEET
Totaalikieltäytyjien perusteet kieltäytymiselle vaihtelevat.
Yleisin syy on kuitenkin se, että Suomen asevelvollisuusjärjestelmä loukkaa Suomen perustuslain
ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten syrjintäkieltoa ja niiden takaamaa yhdenvertaisuutta
mm. sukupuolen, alkuperän, uskonnon ja vakaumuksen suhteen.
Lue lisää
1 + 1 = 1
Suomessa on kaksi vammaisten ihmisten palveluita määrittävää lakia: kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki.
Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa luvataan yhdistää ne, mutta sitäkään ei ole tällä vaalikaudella saatu aikaan.
Lue lisää
KULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN HOUKUTUS
Kuluttaminen tai - vielä mieluummin - kuluttamatta jättäminen on yksi tapa vaikuttaa.
Valitsemalla eettisesti ja luonnonmukaisesti tuotettuja asioita voi omalta osaltaan
vähentää ympäristön kuormitusta ja edistää oikeudenmukaisuutta planeetallamme.
Lue lisää
|
|
|
|